Oppimistehtävä #1 b: Yritysten, organisaatioiden tai järjestöjen sosiaalisen median käyttö

Tarkastelen tehtävässä kolmen nuorisojärjestön sosiaalisen media käyttöä. Kaikkien järjestöjen tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta. Tarkastelen tehtävässä nuorisojärjestöjen nettisivuja, Facebookin, Instagramin, Twitterin sekä Youtube kanavan käyttöä.

Järjestö numero 1.

Ensimmäisen nuorisojärjestön nettisivut ovat selkeät. Ensivaikutelma on, että ne ovat tyylikkäät, mutta ovatko kuitenkin enemmän aikuisille suunnatut. Nuorille suunnattua sisältöä löytyy. Sivusto päivittyy useamman kerran viikossa.  

Järjestön blogi on aktiivinen ja on päivittynyt kevään 2020 aikana tiheämpään kuin aikaisemmin. Tällä hetkellä julkaisufrekvenssi on 1-3 kirjoitusta viikossa. Koronapandemian aikaan nostaa nuoriin vaikuttavia teemoja ja nuorten kokemusta esille koronan vaikutuksista nuorten arkeen.

Facebook päivittyy aktiivisesti. 1-3 julkaisua päivässä. Myös hyviä kannanottoja ajankohtaisiin uutisiin, oman blogin tekstien nostoja, varankeräyskampanjoita. Facebookissa 2456 seuraajaa. 

Twitterissä 2096 seuraajaa aika hyvin mainintoja ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Twiitti 1-2 x päivässä. Nostaa nuorten osallisuuteen liittyviä teemoja aktiivisesti esille.

Instagram tili on luotu, mutta siellä ei ole julkaisuja. Instagram mielletään kuitenkin yleensä erityisesti nuorten kanavaksi, joten Instagram tilin puute on yllättävä. 

Youtubessa on paljon hyvää materiaalia muutaman vuoden takaa. Julkkisten puheenvuoroja. Näitä voisi hyödyntää paremmin arkisen somen käyttöön. Viimeinen youtube kanavan julkaisu 4 vuotta sitten. 

Järjestö numero 2.

Toisen nuorisojärjestön nettisivut ovat värikkäät. Ne on suunnattu selvästi edellistä järjestöä selkeämmin nuorille. Sivustolla käytetään nuorille suunnattua kieltä, sieltä löytyy nuorille suunnattuja appeja. Sivusto päivittyy noin kerran viikossa.

Blogi päivittyy noin kerran kuukaudessa. Blogissa jaetaan sekä nuorten omia tekstejä sekä työntekijöiden postauksia. Nuorten kirjoituksia voisi olla enemmän. Blogitekstejä on kirjoitettu sekä suomeksi että englanniksi.

Facebookissa päivitysfrekvenssi on 0-3 päivitystä viikossa. Sisältö omista palveluista tiedottamista. Facebookissa seuraajia 2403. 

Twitterissä 2082 seuraajaa. Aktiivinen Twitterissä noin kerran viikossa. Tuolloin uudelleenjakoja ja kannanottoja ajankohtaisiin aiheisiin. Oma julkaisu noin kerran kuukaudessa. Käy Twitterissä yhteiskunnallista keskustelua nykyisin vähemmän kuin ennen. Nuorten ääni ja osallisuus jää tiedottamisen alle. 

Instagramissa 1900 seuraajaa ja 2067 julkaisua. Viimeisen puolen vuoden aikana päivitykset ovat harventuneet, nykyisin keskimäärin yksi päivitys viikossa. Ei julkaisuja storyn puolella tällä hetkellä. Aikaisemmin storyissa nuorten omia julkaisuja, arki läsnä, mutta tämä on valitettavasti loppunut.

Youtube kanavalla muutama julkaisu. Muutama kiva mainosvideo sekä yksi luentotilaisuuden striimaus. 

Järjestö numero 3.

Kolmas nuorisojärjestö suuntaa nettisivunsa selvästi aikuisille ja yhteistyökumppaneille. Nuorille suunnattua sisältöä ei juuri löydy. Sivut päivittyvät aktiivisesti, lähes päivittäin 

Facebook päivittyy lähes päivittäin. Omia julkaisuja ja omien palveluiden nostoja. Ei ota kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Seuraajia Facebookissa 1180.

Twitterissä aktiivinen toimija. Seuraajia 3959. Twiiteissä ottaa osaa ajakohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuo nuorten ääntä esille. Kuitenkin Twitter on suunnattu alustana eniten aikuisille käyttäjille. Myös uudelleentwiittaa jonkin verran. 

Instagramissa julkaisuja 1-2 viikossa. Storyn puolella ei tällä hetkellä julkaisuja. Julkaisuja yhteensä 749. Seuraajia 1646. Instagramissa paljon nuorten kuvia, jotka selvästi mainosmateriaalia.

Youtube kanavalla ei julkaisuja 8 vuoteen. Kanavalla on kuitenkin edelleenkin 611 tilaajaa.  

Olen seurannut työssäni näitä kaikkia nuorisojärjestöjä myös somen puolella ja useampia vuosia. Henkilöstömuutokset järjestön sisällä heijastuvat myös sosiaalisen median käyttöön ja tätä kautta myös järjestöjen julkisuuskuvaan. Kaikki toimijat ovat olleet toiminnassa pitkään. Tällä hetkellä kaikki järjestöjen julkaisukanavat on ehkä suunnattu hieman aikuisemmalle kohderyhmälle, mikä on ristiriidassa toiminta-ajatuksen, nuorten osallisuuden lisäämisen kanssa. Erityisesti järjestö nro 1. on kehittänyt sosiaalisen median ympäristöään. Se on aktiivinen monella kanavalla ja tuottaa sisältöä eri alustoille useamman kerran päivässä. Tällä hetkellä tämä toimija tavoittaa myös parhaiten nuorten kohdeyleisön, mutta onnistuu käymään myös aktiivista keskustelua kansalaistoimijana. Järjestö nro 2. on ollut aikaisemmin edelläkävijä sosiaalisen median kanavien hyödyntämisessä. Julkaisuissa korostui nuorten ääni ja nuorten maailma innovatiivisesti ja rohkeasti. Nyt henkilöstövaihdosten myötä sosiaalisen median julkaisut ovat luisuneet aikuistoimijoiden toimistotyön ja omien hankkeiden esittelyalustaksi. Järjestö nro 3. on toiminut johdonmukaisesti, suunnaten sosiaalisen median kanavat yhteistyötahoille. Se onnistuu kuitenkin toimimaan eri alustoilla ketterästi, tuottaa säännöllisesti sisältöä ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Edustamaansa kohderyhmää se ei kuitenkaan tavoita.