Hei, tällä sivulla pääset tutustumaan tehtäviin, jotka liittyvät OAMK:n verkkokurssiin ”Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä”. Sinä opiskelukaveri, olet tervetullut!

Oppimistehtävä #1 a Sosiaalisen median sovellukset ja palvelut
Facebookista se lähti, ensikosketukseni sosiaaliseen mediaan. Vuosi oli 2007. Facebook oli perustettu 2004, mutta Suomessa se alkoi herättää kiinnostusta vasta lokakuussa 2007. Voidakseen luoda profiilin, piti tulla ensin jonkun jo Facebookissa olevan kutsumaksi. Tuntui kuin olisi liittynyt salaseuraan.
Aluksi Facebook oli englanninkielinen. Sinne kerrottiin, milloin oli syömässä ja milloin matkusti töihin. Mitään henkilökohtaisempaa, kuten omia ajatuksia en uskaltanut kirjoittaa. Ensimmäisten kuvien julkaisuunkin meni useampi kuukausi. Kuvat ladattiin silloin kamerasta ja niiden julkaiseminen tuntui kovin henkilökohtaiselta.
Moni asia on muuttunut noista ajoista. Kaverilista on laajentunut, jokaisen heistä kuitenkin tunnen. On opiskelukavereita, työkavereita, vanhoja ystäviä, sukulaisia, lasten kavereita, yhteistyökumppaneita. Facebookissa työ ja henkilökohtainen elämä sekoittuu. On mietittävä, mitä ja miten elämästään kertoo. Toisaalta tuo läpinäkyvyys myös auttaa kiteyttämään omia arvoja. Olenko johdonmukainen ajattelussani? Toiminko arvojeni mukaan?
Facebook on ammatillisesti mahdollisuus. Toisaalta omassa työssäni sosiaali- ja terveysalalla, yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten terveydenhoidossa se ei ole enää ajankohtaisin kanava. Nuoret kuuluvat toki vielä Facebookiin, mutta seuraavat ja hakevat tietoa selvästi enemmän muiden kanavien kautta. Facebookissa voi toimia yksittäisenä ammattilaisena omalla työprofiililla, mutta itse olen käyttänyt Facebookia ammatillisesti suurempien toimijoiden ja työnantajien alustoilla. Se toimii hyvin ilmoitustauluna kerrottaessa ajankohtaisista asioista, kuten vaikka koulun influenssarokotuspäivien aikatauluista. Facebookissa on helppo luoda tapahtumia ja tiedottaa niiden avulla myös kotien suuntaan, mitä arjessa tapahtuu. Se tallentaa muistoja: kuvia, videoita, kommentteja, jaettuja julkaisuja ja viestii samalla työympäristön, omassa tapauksessani oppilaitoksen tavasta olla osa yhteiskuntaa. Facebook on arkipäiväistynyt alusta, mutta onko se oikea alusta tavoittaa oma asiakaskohderyhmä nuoret? Neutraalina tiedotuskanavana henkilökohtaisempi käyttäjäkokemus jää saavuttamatta, mutta toisaalta, jokaisen työyhteisön tulisi kuulua nykyisin vähintään Facebookiin viestiäkseen asiakkailleen edes jossain määrin läpinäkyvyyttä ja ajassa mukana oloa, eikö?
Maailma muuttuu ja sosiaalinen media sen myötä. Aikaa on seurattava. Ja niin minä, nelikymppinen perheenäiti loin itselleni snäpin. Tai siis työminälleni, kouluterkkarille. Printtasin terveydenhoitajan työhuoneen oven ulkopuolelle hienon keltaisen kummituksen ja tekstin: @tykinterkka ja aloin odotella viestejä. Minulla on aluksi pari kaveria: aikuinen poikani, entinen opiskelijani ja naapurihuoneen erityisopettaja. Minun snäpissäni ei tapahdu useinkaan mitään, mutta viime aikoina on pientä eloa alkanut viritä. ”Mis oot?” ”Voinko tulla nopeeta käymään?”. Nopeaa ja tiedottavaa viestintää, lähinnä akuuttikäyntien sopimista. Asiakkaan kannalta arkea helpottavaa viestinvaihtoa: kannattaako odottaa odotustilassa, voidaanko asian tänään vai ehkä huomenna, missä asia kannattaisi hoitaa? Aina ei tarvitse vastaanottoa ohjaukseen. Viestintä on kevyttä, mutta ketteröittää sekä asiakkaan että työntekijän arkea.
Pohdittavaa ongelmia Snapchatin käytössä on joitakin. Se on työkalu, jota käytän työaikana. Edelleenkään palvelu ei vastaa nuoren kysymyksiin iltaisin tai viikonloppuisin. Keskustelun tason pitää olla ei-hoidollinen, lähinnä aikatauluista sopiminen toimii, sillä neuvontatyöstä ei jää jälkeä tai siitä ei synny asiakkuutta. Hoidon turvaamisen kannalta edelleen kasvokkain kohtaaminen, sähköinen asiointi vahvan tunnistautumista kautta potilastietojärjestelmässä sekä puhelu ovat mitattavaa ja raportoitavaa asiakastyötä. Annettu neuvonta pitää tehdä näkyväksi, se on asiakkaan ja työntekijän oikeusturva kun kannalta tärkeää.
Snapchatin kaltaisten alustojen avulla voidaan kuitenkin tuoda palvelua lähemmäs asiakkaan omaa arkea, hänelle lähestyttävämpään muotoon. Se parantaa asiakaskokemusta.